Asunto-osakeyhtiölaki

Asunto-osakeyhtiölaki koskee kaikkia sellaisia osakeyhtiöitä, jotka on rekisteröity Suomen lain mukaisesti asunto-osakeyhtiönä. Asunto-osakeyhtiön toimintaa määritellään sekä asunto-osakeyhtiölaissa että yhtiöjärjestyksessä. 

Asunto-osakeyhtiölaki määrää keskeiset reunaehdot asunto-osakeyhtiön toiminnalle. Laissa säädetään myös taloyhtiön ja osakkeenomistajan keskeisistä oikeuksista ja velvollisuuksista sekä tilanteista, joissa yhtiöjärjestys voi poiketa laista. 

Asunto-osakeyhtiölain olennaisin periaate on yhdenvertaisuusperiaate, joka tarkoittaa, että yhtiökokous, hallitus eikä isännöitsijä saa päättää tai tehdä sellaista päätöstä, mikä tuottaa jollekin osakkaalle etua toisen osakkaan kustannuksella. 

Keskeiset kunnossapitovastuun määräykset löytyvät asunto-osakeyhtiölain neljännestä luvusta. Yhtiön rakennuksen ja muiden tilojen kunnossapitovastuu jaetaan osakkeenomistajien ja taloyhtiön kesken, jollei yhtiösopimuksella määrätä toisin. 

Yhtiöjärjestys

Yhtiöjärjestys on yksi merkittävimmistä lakisääteisistä asunto-osakeyhtiön asiakirjoista. Jokaisella asunto-osakeyhtiöllä on yhtiöjärjestys, jossa määritellään sääntöjä erilaisiin tilanteisiin, kuten taloyhtiön ja osakkaiden vastuu, hallituksen jäsenten lukumäärä sekä velvollisuudet ja oikeudet.  

Yhtiöjärjestys hyväksytään yhtiökokouksessa ja se rekisteröidään välittömästi kaupparekisteriin. Osakkeenomistajat voivat muuttaa yhtiöjärjestystä laissa säädetyin edellytyksin. Yhtiöjärjestyksen minimivaatimukset säädetään asunto-osakeyhtiölaissa eikä yhtiöjärjestys saa olla lain vastainen. 

Asuntokaupoissa yhtiöjärjestys on luettava huolellisesti, koska se sisältää taloyhtiön toimintaohjeet muun muassa siitä, miten yhtiössä tehdään päätöksiä, millaisia vastikkeita osakkaalta voidaan periä, miten taloyhtiön tiloja voidaan käyttää sekä mitä rajoituksia huoneenvuokraukseen sisältyy. 

Yhtiöjärjestyksestä on tarkistettava vähintään lunastuslausekkeen olemassaolo, mahdolliset poikkeamat kunnossapitovastuun jakautumisesta osakkaan ja taloyhtiön välillä sekä vastikeperusteet. Sen lisäksi on suositeltavaa perehtyä taloyhtiön toimintasääntöihin. 

Lunastuslauseke 

Asunto-osakeyhtiölain 2 luvun 5 §:n mukaan yhtiöjärjestyksessä voidaan määrätä, että osakkeenomistajalla, yhtiöllä tai muulla henkilöllä on oikeus lunastaa osake, kun omistusoikeus osakkeeseen siirtyy toiselle muulta omistajalta kuin yhtiöltä. 

Joissakin asunto-osakeyhtiöissä voi olla lunastuslauseke, joka oikeuttaa muut osakkeenomistajat lunastamaan myydyt osakkeet. Koska lunastuslausekkeet voivat johtaa erilaisiin riitaisuuksiin, on se tarkistettava ennen asuntokauppoja. Lunastuslauseke tarkistetaan yhtiöjärjestyksestä. 

Lunastuslauseke koskee niin osakkeiden myyntiä kuin lahjoitusta eli käytännössä lähes kaikenlaisia siirtoja. Lunastusoikeus ei tosin koske tietyin edellytyksin testamentinsaajia. 

On huomioitava, että lunastusoikeus voi siirtyä vasta asunnon ostamisen jälkeen. Yhtiöjärjestyksessä voidaan edellä mainitun perusteella määritellä lunastusoikeudesta ja sen määräämisestä. 

Kunnossapitovastuun jakautuminen 

Kunnossapitovastuu jakautuu lain mukaisesti, jollei yhtiöjärjestyksessä säädetä toisin. Kunnossapitovastuun jakautuminen voidaan tarkistaa yhtiöjärjestyksestä. Mikäli yhtiöjärjestyksessä ei ole kunnossapitovastuun jakautumisesta määräyksiä, määräytyy kunnossapitovastuu asunto-osakeyhtiölain mukaan. 

Vastikeperusteet 

Yhtiövastikkeen määräysperusteet määrätään yhtiöjärjestyksessä. Vastikeperusteet ovat erilaisia eri taloyhtiöissä, joten on suositeltavaa perehtyä niihin ennen kauppojen solmimista. 

Osakkeenomistaja on velvollinen maksamaan taloyhtiölle yhtiövastiketta yhtiöjärjestyksen mukaisesti. Perusteena voi olla esimerkiksi osakkeiden lukumäärä, huoneiston pinta-ala taikka sähkön tai lämmön kulutus. 

Yhtiövastikkeita on erilaisia. Esimerkiksi yhtiövastike voidaan määrätä yhtiöjärjestyksessä siten, että tiettyjä menoja varten on eri maksuperuste tai että maksuvelvollisuus koskee vain tiettyjä osakkeiden omistajia.