Asuntokauppojen yhteydessä on hyvä tutustua asuntokauppalakiin.
Asuntokauppalaki koskee asunto-osakkeiden kauppaa, ja lakia sovelletaan asunto-osakkeisiin ja kiinteistöyhtiön osakkeisiin, mikäli ne oikeuttavat asunnon hallintaan. Laissa säädetään erikseen käytetyn ja uuden asunnon kaupasta.
Lakia sovelletaan myös osaomistusasuntojen sekä loma-asuntojen kauppaa, mutta lakia ei sovelleta sellaisten asunto-osakkeiden kaupassa, jotka oikeuttavat hallitsemaan vain autotallia, varastotilaa tai liikehuoneistoa.
Asuntokauppalaki määrittää sekä myyjän että ostajan oikeuksia ja velvollisuuksia sekä toimii ohjeena riitatilanteissa. Laissa säädetään mm. asuntokauppojen tekemisestä ja erilaisista virhetyypeistä.
Ostajan ja myyjän keskeiset oikeudet ja velvollisuudet
Asuntokauppojen yhteydessä myyjällä on suuri vastuu asunnon tietojen antamisesta ostajalle. Myyjän on ilmoitettava ostajalle kaikista olennaisista tiedoista sekä kaikista asunnosta havaituista virheistä. Mikäli myyjä ei anna oleellisia tietoja tai antaa virheellisiä tietoja, asunnossa saattaa olla virhe, johon ostaja voi vedota kaupanteon jälkeen.
Myös ostajalla on vastuita asuntokaupoissa. Esimerkiksi ostajalla on ennakkotarkastusvelvollisuus ja velvollisuus ilmoittaa havaituista virheistä myyjälle kohtuullisessa ajassa. Velvollisuuksien laiminlyönneistä voi seurata se, ettei havaittuihin virheisin voida oikeudellisesti vedota jälkikäteen.
Asuntokauppalain virhetyypit
Asuntokauppalaissa säädetään monenlaisista erilaisista asuntokauppojen virhetyypeistä. Asuntokaupan virhetyyppejä ovat laatuvirhe, taloudellinen virhe, oikeudellinen virhe, salainen eli piilevä virhe sekä virhe asuntoa koskevissa tiedoissa.
Ostajan on ilmoitettava virheestä kohtuullisessa ajassa virheen havaitsemisesta. Maksimiaika virheen havaitsemiselle ja siitä reklamoimiseksi on kaksi vuotta. Kahden vuoden valitusaika voi pidentyä erityistapauksissa, mikäli myyjä on menetellyt törkeän huolimattomasti tai arvottomasti.